Jaana Elo, kouluttaja Luomuelintarviketuotannon infopäivät 23.-24.1.2024 Louella
Jaana Elo on yrittäjä ja luomutilan emäntä Varsinais-Suomessa, Karunan kunnassa Turun saariston reunalla. Hän on tehnyt töitä elintarvikkeiden parissa yli 30 vuotta, ja luomu tuli mukaan jo 80-luvun lopulla, kun EU:ssa valmisteltiin ensimmäistä luomuasetusta.
Jaana on aina pitänyt viljelykiertoa, peltojen kasvukuntoa ja luonnon monimuotoisuutta tärkeinä asioina. Hän on työskennellyt elintarvikkeiden parissa monipuolisesti, ensin tuotekehityksessä elintarviketeollisuudessa ja myöhemmin elintarvikkeiden valvonnan ja lainsäädännön parissa. Lähes 20 vuotta hän työskenteli luomun parissa kouluttajana EU-komission palveluksessa sekä Elintarvikevirastossa ja Evirassa (nykyinen Ruokavirasto) luomuvalvonnan ohjauksen parissa.
Tilakauppojen ja elämäntilanteen muutoksen myötä Jaana perusti oman yrityksen, KoKo Palvelut, joka tarjoaa koulutusta, neuvontaa ja konsultointia sekä luomuun että muuhun elintarvikelainsäädäntöön ja -tuotantoon liittyvissä asioissa. Yritys täyttää tänä vuonna 14 vuotta.
Luomualalle Jaana innostui, koska näki siinä vastauksen ekologisen kestävyyden haasteisiin, kunhan sille annetaan mahdollisuus. Hän korostaa luomun olevan tuotantotapa, joka ennakoi ongelmia ja pyrkii ratkaisemaan ne ekologisesti.
Luomualan kehitystä hän kuvailee huimaksi, uusien tuotteiden ja tuoteryhmien tulvahdettua markkinoille. Isojen toimijoiden tullessa mukaan myös kauppojen Private label -luomutuotteiden määrä on lisääntynyt, mikä parantaa tuotteiden saatavuutta.
Luomutuotannon suurimpana erona tavanomaiseen maatalouteen Jaana näkee sen, että luomussa ennakoidaan ongelmat ja vältetään teollisten lannoitteiden sekä kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä.
Kuluttajia hän kehottaa varmistumaan tuotteen luomuisuudesta tarkistamalla pakkausmerkinnät, kuten EU:n lehtimerkin ja valvovan viranomaisen tunnuksen. Luomusertifikaatti on todiste siitä, että tuote täyttää luomulainsäädännön vaatimukset.
Suurimpana haasteena luomualalla hän näkee epävakaan tilanteen, korkeat tuotantokustannukset ja kuluttajien hinnanherkkyyden. Kuluttajien kiinnostus luomutuotteita kohtaan kasvaa, mutta se ei vielä näy toivotulla tavalla ostopäätöksissä.
Jaana uskoo, että luomu tulee markkinalähtöisesti kasvamaan kunhan valvonnan kohtuuttomasti nousseet kustannukset eivät pelota tiloja luopumaan. Hän toivoo, että notkahdus tuottajahinnoissa on väliaikainen ja tuottajat osaavat laittaa nyt jäitä hattuun, ja että heidän talous kestää tämän odotuksen.
Niille, jotka harkitsevat siirtymistä luomutuotantoon, Jaana antaa neuvon tiedostaa muutoksen tavoitteet. Tuotantotavan muuttaminen on tilalle iso päätös, jota tehdessä on tärkeää tiedostaa, miksi muutoksen haluaa tehdä ja mitä sillä tavoittelee. Ensimmäisen vuoden osalta iso päätös on alustavan viljelykierron suunnittelu. Järkevää on hyödyntää siirtymävaihe ja panostaa sen aikana maata parantavien kasvien viljelyyn. Siirtymävaiheessa on mahdollisuus tehdä sertifioidun luomusiemenen tuotantosopimus. Näin saa siirtymävaiheen tuotteelle "luomulisää". Peltojen peruskuntoon kannattaa panostaa ja käyttää luomuun soveltuvia maanparannusaineita niitä tarvitsevilla lohkoilla. Samoin ojitukset on laitettava kuntoon, jos niissä on puutteita. Ennen lopullista päätöstä luomuun siirtymisestä on järkevää tarkastella markkinatilannetta; onko tuotteet mahdollista saada myytyä luomuna ja saako tuotteista lisähintaa. Hän korostaa myös luomuperuskurssin käymisen merkitystä ennen siirtymistä luomutuotantoon.